Kasvin muuttaminen 15.6. jälkeen

Päätukihaussa ilmoitettua kasvia voi muuttaa 15.6. jälkeen, jos
* on ilmoitettu virheellinen kasvi
* on ilmoitettu kasvi, jota ei voi tukiehtojen mukaan ilmoittaa
* ei ole päässyt kylvämään ilmoittamaansa kasvia

Muutos tehdään vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella ja se kannattaa tehdä heti asian huomattua. Lähtökohtana on, että lohkon tukitaso ei saa kasvaa.

Kysy tarvittaessa kunnasta lisäohjeistusta.

Päätukihakemuksen palautti 837 tilaa

Nivalan maaseutuhallinnon alueella päätukihakemuksen palautti 837 tilaa. Tilamäärä laski noin 2% edellisvuodesta. Vuonna 2020 tuenhakijoita oli 853.

Tuenhakijat jakautuvat kunnittain seuraavasti:
Kärsämäki 114
Nivala 301
Oulainen 120
Sievi 170
Ylivieska 132

Viljelyksessä oleva peltoala on yhteensä noin 50 360 hehtaaria. Viljelyksessä oleva ala pysyi lähes samana kuin edellisvuonna, v. 2020 se oli 50 336 hehtaaria. Myös viljelykasvien kokonaisalat pysyivät hyvin samoina: vilja- ja nurmiala ovat molemmat noin 23 000 ha. Loput reilu 4000 ha on erikoiskasveilla (mm. rypsi, herne), monimuotoisuuspeltoina sekä erilaisina viljelemättöminä aloina.

Kesäkuun tukimaksut

Kesäkuussa maksetaan loppuosat vuoden 2020 viljelijätuista:

10.6. lähtien maksussa ovat mm. seuraavat tuet:

Perus- ja viherryttämistuen loppuosa n. 5%
Peltokasvien loppuosa n. 5%
Nuorten viljelijän EU-tuen loppuosa n. 5%

Eläinten hyvinvointikorvauksen 2. erä, noin 50%
Eu-nautapalkkio ajalta 16.9.-31.12.
Eu:n lammas- ja vuohipalkkio 100%

Ympäristökorvauksen loppuosan (n.15 %) maksetaan 17.6. lähtien.

Märkyydestä kärsivät kasvustot

Tukihaussa ilmoitettua kasvia ei tarvitse kylvää uudelleen tai perua alalta tukia, jos olet viljellyt alaa hyvän maatalouskäytännön mukaisesti, mutta sateet ja märkyys tai muu vastaavat syyt ovat tuhonneet kasvuston. Voit tehdä kasvuston tuhoutumisesta ilmoituksen kuntaan. Dokumentoi joka tapauksessa kasvuston tuhoutumiseen johtaneet tapahtumat ja huolehdi alalla kasvinsuojelusta ja estä rikkakasvien leviäminen.

Kasvin voi halutessaan perustaa uudelleen.

Huomioi seuraavaa:

  • Piennar: Jos pientareen kasvillisuus on tuhoutunut, kylvä se nurmikasveilla heti olosuhteiden salliessa.
  • Jos suojakaistan kasvillisuus on vaurioitunut tai tuhoutunut, kylvä se monivuotisilla nurmi-, heinä- tai niittykasveilla heti olosuhteiden salliessa. Älä uusi suojakaistan kasvillisuutta suojaviljaan kylväen.
  • Ympäristösitoumuksen toimenpiteet:
    • Suojavyöhykkeet: Jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, hukkakauran torjunnan takia, salaojan kaivamisen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä, vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa.
    • Luonnonhoitopellot: Rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti olosuhteiden salliessa toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla.

 

Lisätietoa aiheesta on Ruokaviraston sivuille

Pitkään nurmella olleiden lohkojen poistaminen hukkakaurarekisteristä

Asetusta hukkakauran torjunnasta on päivitetty keväällä 2021. Nyt voit hakea pitkään nurmella olleiden lohkojen poistamista hukkakaurarekisteristä ilman lohkolla tehtävää hukkakaurattamuustarkastusta. Pyynnön voi tehdä vapaamuotoisesti kunnan maaseututoimeen. Vipu-palvelussa pyyntöä ei ole mahdollista tehdä.

Lohko voidaan poistaa ilman tarkastusta hukkakaurarekisteristä, jos

  • lohko on ollut nurmella 10 edeltävää kasvukautta
  • siellä ei ole havaittu hukkakauraa eikä ole tehty torjuntaohjetta/-suunnitelmaa kyseisenä aikana

Maaseutuelinkeinoviranomainen poistaa lohkon hukkakaurarekisteristä ja ilmoittaa asiasta viljelijälle, jos lohko täyttää edellä mainitut vaatimukset.

Suojavyöhykenurmi

Suojavyöhykekasvustot ovat vuonna 2021 jo vähintään 7 vuoden ikäisiä ja kasvustot voivat olla heikkoja. Suojavyöhykenurmen ehtoihin kuuluu, että niitä ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinvuojeluaineita lukuun ottamatta vaikeiden rikkakasvien torjuntaa. Sato pitää kuitenkin korjata vähintään kerran vuodessa. Suojavyöhykenurmia ei lähtökohtaisesti voi uusia.

Suojavyöhykkeen kasvusto pitää kuitenkin uusia, jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu talven aikana, ojituksen tai hukkakauran torjunnan vuoksi tai muusta vastaavasta syystä. Vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa. Alueet, jotka ovat vaurioituneet voidaan perustaa uudelleen ja siinä yhteydessä on sallittua tarpeenmukainen muokkaus, lannoitus ja kylvö.

Rikkakasvien torjunta suojavyöhykenurmella 

Rikkakasvien leviäminen täytyy estää esimerkiksi niittämällä kasvusto ennen kuin kasvit siementävät. Tämän vuoksi niiton ja korjuun ajankohta on tärkeä. Hukkakauraa, valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti tai mekaanisesti.

Jos suojavyöhykealalla kasvaa edellä mainittuja vaikeasti torjuttavia rikkakasveja, kasvusto voidaan myös perustaa uudelleen. Uudelleen perustamisen toimiin voidaan katsoa kuuluvan kasvinsuojeluaineilla kasvuston päättäminen, tarpeenmukainen muokkaus, lannoitus sekä kylvö. Lohkokirjanpitoon on merkittävä perustelut siitä, miksi kasvusto on uusittu sekä tehdyt toimenpiteet.

Mitä voi tehdä suojavyöhykelohkolle, jonka kasvusto on hyvin vähäistä?

Suojavyöhykelohkolla ei välttämättä kasva juuri mitään, koska kasvusto on kerätty pois jo useana vuonna ja maan ravinnepitoisuus on siksi alhainen. Tällöin maassa ei välttämättä ole edellytyksiä kasvulle. Heikko nurmikasvusto ei ole peruste uuden kasvuston perustamiselle, eikä heikosta kasvustosta aiheudu tukiseuraamuksia.

Heikosti kasvava suojavyöhykeala on kuitenkin hoidettava ehtojen mukaan, eli kasvusto on korjattava vuosittain. Kaikissa tilanteissa myös suojavyöhykelohkon on oltava tukikelpoiseksi maatalousmaaksi hyväksyttävää. Jos lohko on hoitamattomuuden vuoksi esimerkiksi vesakoitunut, se ei ole enää maatalousmaata.

Uusi maaseutuasiamies aloitti työt

Maaseutuasiamies Emma Aamuvuori on aloittanut työt Nivalan maaseutuhallinnossa. Emma työskentelee pääsääntöisesti Nivalassa, keskiviikkoisin Oulaisten toimistolla. Emman tavoittaa numerosta 040-3447 258 emma.aamuvuori@nivala.fi.