Nyt on hyvä aika tarkkailla hukkakauraa. Hukkakauran huomaa kasvustosta hyvin heinäkuun puolivälin jälkeen. Ilmoita maataloustoimistoon, jos löydät tai epäilet löytäneesi hukkakauraa lohkoilta, joita ei ole aikaisemmin ilmoitettu.

Laki hukkakauran torjunnasta velvoittaa alueen haltijan ilmoittamaan  ja torjumaan hukkakauran.

Saastunnan alkuvaiheessa kitkentä on hyvä torjuntakeino. Hukkakaurat kerätään juurineen muovipussiin ja poltetaan. Kitkentäkierroksia on tehtävä viikoin välein kaksi tai kolme kertaa.

Hukkakauran tuntomerkit

Hukkakauran torjunta

Vuoden 2022 EU:n eläinpalkkioiden ensimmäiset erät maksetaan vasta alkuvuodesta 2023. Emolehmä-, emolehmähieho- sekä sonni- ja härkäpalkkiot maksetaan alkuvuodesta 1.4. ja 15.9. väliseltä ajalta. Palkkioiden loppuosat tulevat maksuun kesäkuussa 2023.

Palkkioiden ensimmäiset erät on viime vuosina maksettu jo joulukuussa. Eläinpalkkioiden järjestelmään on tullut tänä vuonna merkittäviä muutoksia, joiden vuoksi palkkioiden maksaminen samassa aikataulussa ei ole mahdollista.

Teurashiehopalkkio, uuhi- ja kuttupalkkio sekä teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio maksetaan kokonaan kesäkuussa 2023, kuten aiempina vuosina.

Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistynyt MUUTOS – Muutoskyvykkyydellä hyvinvointia ja kestävyyttä maaseudun yritystoimintaan -hanke. Hanke tarjoaa tukea ja opastusta maaseudun yrittäjille, jotka kaipaavat apua taloudellisissa tai hyvinvointia koskevissa asioissa. Lisäksi hanke auttaa yrittäjiä muutostilanteissa, joissa esimerkiksi yrittäjäura on päättymässä. Hankkeessa järjestetään muun muassa muutosvalmennusta sekä hyvinvointia ja työssä jaksamista edistävää elintapaohjausta. Osallistuminen on maksutonta.

Hankkeen toiminta-aika on  1.4.2022 – 31.8.2023 ja sitä hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Lisätietoa muutosmaaseudulla.diak.fi sekä projektipäällikkö Arja Lappalainen p. 050 479 3787

Maatalouden huoltovarmuuspakettiin kuuluu C-tukialueella vuonna 2022 seuraavat toimet:

Tukitason korotukset sika- ja siipikarjatalouden tukeen, kasvihuonetuotannon tukeen sekä puutarhatuotteiden tukeen.

Korotus sika- ja siipikarjatalouden tukeen on C2-alueella:

• 0-170 ey: korotus on 48 €/ey, tuki nyt yhteensä 191 €/ey (alkuperäinen tukitaso oli 143 €/ey)
• yli 170 ey: korotus on 70 €/ey, tuki nyt yhteensä 118 €/ey (alkuperäinen tukitaso oli 48 €/ey)

Lisämaksua ei tarvitse hakea erikseen vaan se maksetaan automaattisesti, jos olet hakenut näitä tukia vuonna 2022. Sika- ja siipikarjatalouden tuen lisämaksu ja kasvihuonetuotannon tuen lisämaksu maksetaan elokuusta 2022 alkaen. Puutarhatuotteiden varastointituen lisämaksu maksetaan tuen normaalin maksun yhteydessä keväällä 2023.

Luonnonhaittakorvauksen ja kotieläinkorotuksen lisämaksut

• Luonnonhaittakorvauksen korotus 48 €/ha, tuki nyt yhteensä 290 €/ha (alkuperäinen tukitaso oli 242 €/ha)
• Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen lisäys 19 €/ha, tuki on nyt 79 €/ha (alkuperäinen tukitaso oli 60 €/ha).

Luonnonhaittakorvauksen korotus maksetaan ennakkomaksun yhteydessä lokakuusta 2022 alkaen. Kotieläinkorotus maksetaan tuen normaalin maksun yhteydessä keväällä 2023.

Lisätietoa Ruokaviraston sivuilla

Päätukihaussa ilmoitettua kasvia voi muuttaa 16.6. jälkeen, jos
* on ilmoitettu virheellinen kasvi
* on ilmoitettu kasvi, jota ei voi tukiehtojen mukaan ilmoittaa
* ei ole päässyt kylvämään ilmoittamaansa kasvia

Muutos tehdään vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella ja se kannattaa tehdä heti asian huomattua. Lähtökohtana on, että lohkon tukitaso ei saa kasvaa.

Kysy tarvittaessa kunnasta lisäohjeistusta.

Nivalan maaseutuhallinnon alueella päätukihakemuksen palautti 815 tilaa. Tilamäärä laski noin 2,5% edellisvuodesta. Vuonna 2021 tuenhakijoita oli 837.

Tuenhakijat jakautuvat kunnittain seuraavasti:
Kärsämäki 111
Nivala 291
Oulainen 119
Sievi 167
Ylivieska 127

Viljelyksessä oleva peltoala on yhteensä reilut 50 600 hehtaaria. Viljelyksessä oleva ala kasvoi edellisvuodesta noin 300 ha. Vuonna 2021 viljelyksessä oli 50 340 hehtaaria. Viljelykasvien kokonaisalat pysyivät hyvin samoina: vilja- ja nurmiala ovat molemmat noin 23 000 ha. Loput reilu 4000 ha on erikoiskasveilla (mm. rypsi, herne), monimuotoisuuspeltoina sekä erilaisina viljelemättöminä aloina.