Suojavyöhykenurmi

Suojavyöhykekasvustot ovat vuonna 2021 jo vähintään 7 vuoden ikäisiä ja kasvustot voivat olla heikkoja. Suojavyöhykenurmen ehtoihin kuuluu, että niitä ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinvuojeluaineita lukuun ottamatta vaikeiden rikkakasvien torjuntaa. Sato pitää kuitenkin korjata vähintään kerran vuodessa. Suojavyöhykenurmia ei lähtökohtaisesti voi uusia.

Suojavyöhykkeen kasvusto pitää kuitenkin uusia, jos suojavyöhykkeen kasvillisuus vaurioituu talven aikana, ojituksen tai hukkakauran torjunnan vuoksi tai muusta vastaavasta syystä. Vaurioituneelle alalle on kylvettävä uusi nurmikasvillisuus saman kasvukauden aikana heti olosuhteiden salliessa. Alueet, jotka ovat vaurioituneet voidaan perustaa uudelleen ja siinä yhteydessä on sallittua tarpeenmukainen muokkaus, lannoitus ja kylvö.

Rikkakasvien torjunta suojavyöhykenurmella 

Rikkakasvien leviäminen täytyy estää esimerkiksi niittämällä kasvusto ennen kuin kasvit siementävät. Tämän vuoksi niiton ja korjuun ajankohta on tärkeä. Hukkakauraa, valvattia, pujoa, pelto-ohdaketta ja muita vastaavia tuulen mukana leviäviä vaikeita rikkakasveja voidaan torjua suojavyöhykkeeltä kemiallisesti tai mekaanisesti.

Jos suojavyöhykealalla kasvaa edellä mainittuja vaikeasti torjuttavia rikkakasveja, kasvusto voidaan myös perustaa uudelleen. Uudelleen perustamisen toimiin voidaan katsoa kuuluvan kasvinsuojeluaineilla kasvuston päättäminen, tarpeenmukainen muokkaus, lannoitus sekä kylvö. Lohkokirjanpitoon on merkittävä perustelut siitä, miksi kasvusto on uusittu sekä tehdyt toimenpiteet.

Mitä voi tehdä suojavyöhykelohkolle, jonka kasvusto on hyvin vähäistä?

Suojavyöhykelohkolla ei välttämättä kasva juuri mitään, koska kasvusto on kerätty pois jo useana vuonna ja maan ravinnepitoisuus on siksi alhainen. Tällöin maassa ei välttämättä ole edellytyksiä kasvulle. Heikko nurmikasvusto ei ole peruste uuden kasvuston perustamiselle, eikä heikosta kasvustosta aiheudu tukiseuraamuksia.

Heikosti kasvava suojavyöhykeala on kuitenkin hoidettava ehtojen mukaan, eli kasvusto on korjattava vuosittain. Kaikissa tilanteissa myös suojavyöhykelohkon on oltava tukikelpoiseksi maatalousmaaksi hyväksyttävää. Jos lohko on hoitamattomuuden vuoksi esimerkiksi vesakoitunut, se ei ole enää maatalousmaata.